Jokainen johtoryhmä – niin kuin mikä tahansa tiimi – tulee pikku hiljaa sokeaksi omalle toiminnalleen. Ja sitä kautta totutun toiminnan seurauksille.
Me ihmiset olemme hyviä sopeutumaan. Haluamme toimia ekonomisesti, pyrimme välttämään kitkaa ja energiahukkaa. Niinpä toimintamme solahtaa melko nopeasti uomiinsa.
Tiedätkö mihin uomaan teidän johtoryhmä on asettunut? Palveleeko johtoryhmän nykyinen toimintamalli tulevaa bisnestänne ja oletteko paras mahdollinen versio itsestänne?
Asiat, jotka usein muodostavat johtoryhmälle sokeita pisteitä ovat johtoryhmäläisten keskinäinen luottamus, kokonaisuuden johtaminen ja uudistuminen. Näihin törmään, kun johtoryhmävalmennuksen ennakkotyönä haastattelen kaikki johtoryhmäläiset, observoin johtoryhmäpalaverin ”kärpäsenä katossa” ja pyydän jokaista antamaan arvion johtoryhmätyön kahdeksasta osatekijästä.
Lähes kaikki johtoryhmät omaavat vähintäänkin korrektin tavan keskustella ja käyttäytyä johtoryhmäkollegojen kesken. Toisten tonteille ei hypellä eikä muiden tekemisiä kyseenalaisteta, ainakaan kasvotusten. Työrauha säilyy, mikä on helppo sekoittaa vahvaan keskinäiseen luottamukseen. Luottamuksen puntaroinnissa tärkeä kysymys onkin se, mistä johtoryhmässä ei puhuta. Mitä aiheita vältetään, mitä asiaa ei sanota ainakaan suoraan, mitkä vaatimustasot koskevat vaan osaa porukasta ja missä käsitellään ne asiat, joita johtoryhmään ei tuoda?
Avoin keskustelu näistä kysymyksistä paljastaa, että kaikki ovat halukkaita vahvistamaan sekä yhteistä tekemistä että myös omaa rooliaan johtoryhmässä. Keskustelun kautta havaitaan, ettei olekaan mitään tarvetta vaieta epäonnistumisesta, pehmennellä viestiä tai varoa kysymästä kollegalta hänen vastuualueestaan. Kun kaikilla on sama päämäärä ja yhteisiä tavoitteita voidaan myös sopia, ettei ole omia tontteja vaan yksi yhteinen tulevaisuus.
Johtoryhmässä työskennellessä jokaisen ensisijainen vastuu on vastuu kokonaisuudesta, ei omasta nimetystä vastuualueesta. Jos vain toimitusjohtaja katsoo kokonaisuutta, saadaan tuloksena osaoptimoitujen siivujen summa. Kokonaisuuden johtaminen ja uudistuminen edellyttävät että ”kaikkien tonteilla” eli yhteisellä maalla hypellään innokkaasti ja uteliaasti. Parasta johtoryhmäkommunikointia ovat kiinnostuksesta kumpuavat kysymykset kollegoille. Halu ymmärtää ja oppia näkyy myös päätöksentekotilanteissa, kun ratkaisuja kyetään tekemään kokonaisuudesta käsin.
Hyvä johtoryhmätyö pohjautuu strategia-, kehitys- ja innovointityöhön, jota organisaation kaikki osaajat ovat tekemässä ja mukaan on otettu myös asiakkaita ja kumppaneita. Tämä synnyttää kulttuuria, jossa yhteinen päämäärä ja tapa tehdä yhteistyötä koetaan merkityksellisinä. Johtoryhmän esimerkki näyttää tässäkin suuntaa joka päivä.
Johtoryhmän nykyisen toimintamallin tsekkaus ja tarkastelukulmien vaihtaminen tuo uudenlaista virettä koko vuoden työskentelyyn.
Kristiina Uurasmaa
